Sivulle lisätään videoita selityksineen. Taustateorian tavoittaminen ei ole välttämätöntä videoiden ymmärtämiseen, muttei siitä – toivottavasti – haittaakaan ole. Ja toisaalta jos haitta tuntuu ilmeiseltä, niin se tarjoaa perustan esittää perusteltujen vaihtoehtoisten mallien mielekkyyden. Asioita kannattaa tarkastella sovellettavina ja tarvittaessa pelkistää niin kauan kunnes hahmottaminen tuntuu mielekkäältä sovellettavuuden puolesta. Sen jälkeen asioita voi jälleen monimuotoistaa lisäämällä yksityiskohtiä yksi kerrallaan ja lopulta kiinnittää huomiota niiden yhdistelmiin. Usein kannattaa ensin tarkastella tietyn asetelman muodollisia mahdollisuuksia ja vasta sen jälkeen kääntyä vuorovaikutusasetelman puoleen merkityksellisenä (miten osalliset hahmottavat asetelman suhteessa heidän yksilöllisiin tavoitteisiinsa). Kaleidoskooppi, antichamber kammio ja paradoksit kannattaa jättää viimeiseksi, sillä ne vaativat useampien tähtimerkkien tunnistamista ja seuraamista (tästä viikko artikkeli myöhemmin), ”kuin tähdet ja taivaankansi paratiisissa.”

tekniikoiden yksilölliset tilanteeseen lomittuvat ominaisuudet

Videot on toteutettu taitaviksi, näkemyksellisiksi ja kanssa miekkailijoitaan kunnioittaviksi tunnettujen Eetu Kinnusen ja Sampo Immosen kanssa. Ajatuksena on vuoropuhelussa tuoda esiin toisiaan täydentäviä näkökulmia.

Alla käsitellään tekniikoiden yksilöllisiä ominaisuuksia (I. yksilölliset) videoiden muodossa. Yksilöllisesti tekniikka rakentuu kulloisenkin tilanteen puitteissa. Käsittely keskittyy siihen I. pyrkiikö toimi ratkaisemaan tilanteen jo sinällään, II. asettuuko se ehdollisena osaksi jatkumoa tai III. toteutuuko se vailla harkittua roolia. Tekniikoiden yksilölliset ominaisuudet jäsentyvät A. toimen luonteen, B. ilmiasun, C. mahdollisen määritelmän ja D. ottelun vaiheen puitteissa. Nämä tilanteeseen vaikuttavat muuttujat listataan alla, mutta videot ovat täysin tavoitettavia myös ilman seuraavaa taustoitusta.

A. Liikkeen luonne: Iskijä, Ottaja, Provokaatio. 
• Iskijä pyrkii osumaan toiseen, ottaja pyrkii estämään toisen osuman ja provokaatio pyrkii yleisesti vaikuttamaan miekkailulliseen tilaan (tyypillisesti vastustajaan). Luonteeltaan erilaisia liikkeitä on monia tietenkin monia muitakin, kuten ”ottaja&provokaatio.” Tällöin toimija pyrkisi torjumaan toisen lyönnin tavalla joka samalla heijastaa yleistä tai tietynlaista uhkaa häntä kohtaan. Kuten torjunta, joka samalla uhkaa vastapistolla toista kohtaan.

B. Ilmiasu: Ilmeinen (performatiivinen), Tavanomainen (funktionaalinen), Kätketty (ambivalentti)
• Performatiivinen liike ilmentää tarkoituksella tietynlaista liikettä tai muuta toimea; henkilö esimerkiksi paljastaa tarkoituksella tavoittelevansa pistoa oikeaan olkapäähän. Performatiivisen liikkeen voi toteuttaa koristeellisesti (flamboyant) ilmentäen tietynlaista tyylirekisteriä (yleistä vahvistettaessa provokaatioita).
• Funktionaalinen liike määrittyy pelkistetysti päämääränsä kautta, eli esim. toimija yrittää ensisijassa pistää toista olkapäähän, eikä erikseen korosta pistoa (performatiivinen) tai pyri kätkemään sitä toiselta.
• Ambivalentti liike pyrkii toteutumaan monitahoisena vailla selvää luonnetta, eli mm. ei ole joko lainkaan selvää millainen siitä tulisi (vr. monien vaihtoehtojen välillä pyörivä hyrrä) tai sitten liike vaikuttaa tietynlaiselta, mutta sisältää vaikutelmallisesti myös latentisti (piilevästi, ikään kuin juuri pinnan alta kuultavana) myös toisenlaisen liikkeen (provokaatio sisältää tietyn torjunnan, tms.).

C. määritelmä: tekniikan nimi (määritelmä 1. jollekin liikkeelle tai 2. asetelmalle) – varoasennon nimi
• Kehyksiä tekniikoiden määritelmiksi: A. toteutuu joko täsmällisenä tai summittaisena mekaanisena ratana,
B. soveltamisyhteys (millaisessa vuorovaikutusasetelmassa tietty liike tai miekkailun tilallinen päämäärä toteutuu), C. hienoviritteinen säikeellisyys (perusteltu rakenteellinen harkinta tai jonkin järjestelmän osa; eli tekniikka toteutuisi yksittäisten hienoviritteisistä elementeistä, ts. aivan tietynlainen tapa toteuttaa toimi)

D. ottelun vaihe: kehkeytyminen, keskivaihe/sota, vetäytyminen
• Kehkeytyminen tarkoittaa usein juuri sille etäisyydelle saapumista jossa vastustajaan osuminen on mahdollista. Keskivaihe on asetelma alkuperäisen hyökkäyksen jälkeen tai muu asetelma jossa virittyneisyysjakso on edennyt seuraavalle momentille vaikkei muodollista hyökkäys olisikaan toteutunut. Vetäytyminen on vaihe jossa ottelija pyrkii tavalla tai toisella lopettamaan tietyn virittyneisyysjakson*, esimerkiksi perääntymällä asetelmasta. *Liikkeiden nivouma tai merkitysyhteyden kokonaisuus, jossa seuraavan momentin tapahtumat perustuvat välittömästi edeltäville tapahtumille.

Teemaa käsitellään Miekkailun tilallisuudesta kirjan II osan sivuilla 56-59. Kanssani teemaa pohtineiden ajatukset aihepiiristä ovat luonnollisesti heidän omiaan. Ideana sarjassa on pienimuotoinen ja sisällöltään vapaamuotoinen symposium, jossa poiketaan hetki tietyn aiheen äärellä.

Tekniikoiden yksilöllisten ominaisuuksien yleiskuvaus: (ottaja, iskijä, provokaatio)

Tekniikat kohtaamisjakson ratkaisevana: (tekniikoiden yksilölliset ominaisuudet osa II)

Tekniikat ehdollisena osana jatkumoa: (tekniikoiden yksilölliset ominaisuudet osa III)

III. Kolmas käsittely kohdistuisi tilanteisiin joissa tekniikoilla ei ole harkittua roolia.